Valokuvien jälkikäsittely on yleensä mukavaa puuhaa. Tänään tein Lightroomista kivan löydön, kun säädin ohjelman mukana tulevaa matte-presettiä dramaattisempaan suuntaan. Me like.
Hempeämpi kukkakuva sai päälleen Aged Photo -presetin, ja säätelin siveltimellä taustoja mieleisemmikseni.
Jääräpäisenä olen pitäytynyt Lightroomin Classicissa, vaikka siitä taitaa olla jo useampaa versiota saatavilla. Olen tottunut Classicin namiskoihin, joten niissä pysyn ainakin toistaiseksi.
Seikkailin itseni sateen jälkeen ulos juomalasin ja nenäliinapaketista napatun muovikäärepalasen kanssa. Aikomukseni oli testailla lasin ja muovin kykyä tuottaa efektejä valokuviin.
Ihan helppoa se ei ollut. Se mikä kameran näytöllä/etsimessä oli ihan jees, muuttui kuvanoton jälkeen paikoin kelvottomaksi. En tiedä mistä ero johtui. Olen aina kuvitellut, että otettu kuva vastaa suurinpiirtein sitä mitä etsimessä/näytöllä näkee. Oli kuitenkin mielenkiintoinen kokeilu, jonka tuloksia alla.
Ruttuisen muovikääreen läpi ei juuri saanut otoksia. Siihen juomalasi oli parempi. Mutta taustana muovi oli ihan mielenkiintoinen.
Kathleen Clemons:illa on mieletön kyky luoda maalauksellisia otoksia (painterly photography) kukista ja kasveista. Kuvien utuinen tunnelma on luotu taidolla ja tekniikalla, eikä niinkään jälkikäsittelyllä. Kathleen kertoo, että vaikka pitääkin jälkikäsittelystä, tekee sitä kuviinsa hyvin vähän.
Näin mainoksen hänen videokurssistaan, ja vilkaisin sen esittelyvideon. Esittelyvideossa näytettiin lyhyt pätkä, miten esim. kukkakuvauksessa kasvien lomasta ja “läpi” kuvaaminen tekee hienon efektin kuviin.
Onhan nämä kaukana siitä mitä Kathleen tekee, mutta kyllä näissäkin jo eron huomaa 🙂
Ehkä vielä ostan kurssin ja perehdyn tekniikoihin ajan kanssa. Oli se sen verran mielenkiintoista.
Ostin pitkästä aikaa kukkakimpun. Markettikimpussa oli yllättävän monta erilaista leikkokukkaa, joista yksi oli erityisesti mieleeni. Kukan nimeä en tiedä, mutta sen violetin-vihreät terälehdet vetivät katseen puoleensa.
